UNION ISLAND

 Kun maahantulomuodollisuudet oli hoidettu, käveltiin kaupungin toiseen päähän, jossa on pieni tori hedelmä- ja vihanneskojuineen. Tarjonta on ylitsepursuava, herkullisen näköiset hedelmät toivat veden kielelle. Ostimme kassillisen kaikkea mahdollista. Kävimme myös paikallisessa supermarketissa, jonka valikoimat eivät kyllä kovin kaksiset olleet.

Illansuussa veneemme viereen ajoi paikallinen kalastaja, joka kauppasi tuoretta lobsteria.  Se näytti houkuttelevalta, halusimme kokeilla, miltä maistuu itse valmistettu lobsteri. Saimme keitto-ohjeita myyjältä. Hänen mielestään meidän vähän pieni kattilamme ei ole mikään ongelma: pyrstöstä kiinni ja pää edellä kiehuvaan veteen ja kun pää on punainen, työnnät häntäpään kiehuvaan veteen, kunnes koko komeus on kauniin punainen. Pyrstö-osan halkaisimme ja kuumensimme sen parilalla.  Lenski onneksi hoiti kokkauksen, elävältä kiehuvaan veteen laitto tuntui aika ilkeältä. Lopputulos oli kyllä tosi herkullinen.

Our dinner

Seuraavana päivänä Lenski keskittyi ankkuripelin korjaamiseen. Hän purki sen kokonaan ja kasasi uudestaan ja ihme tapahtui: se rupesi toimimaan, ei ihan täydellisesti, mutta  pärjäämme sen kanssa. Koetetaan Martiniquella saada ranskalaista asiantuntemusta ranskalaisen laitteen täydelliseen korjaamiseen. Sillä välin, kun Lenski ahersi ankkuripelin kanssa, minä kävin rantakahvilassa hoitamassa nettiasioita: sähköpostit, blogipäivitys, skype yms.  Sen jälkeen tutkin marinan lähimaastoa. Marinan vieressä on iso allas, jossa uiskentelee pienehköjä haita. Vähän matkan päässä rannassa on valtavia röykkiöitä isoja simpukoita (conch). Niillä on reunustettu kävelytiet marinan ympärillä. Simpukoiden "liha" (lambi) on myös täkäläinen ruokalaji.