Marigot Bay 10.03.2012*11.55 - Rodney Bay 10.03.2012*14.00 = 7,5 Nm/ 2h 05’

Luonnonkauneudesta huolimatta alkoi Marigot Bay tuntua ahtaalta, halusin myös vielä kokeilla vedentekokonetta puhtaammassa vedessä Rodney Bay’ssä. Kello herättää meidät kahdeksalta, herääminen ja ylös nouseminen on jotenkin normaalia vaikeampaa. Kuppi kahvia ja voileipä saa jotenkuten silmät auki, naru irti poijusta ja siirrymme tankkauslaituriin, jossa ostamme tankit täyteen vettä ja jollaan 10 litraa bensaa. Irti laiturista, ulos lahdelta ja kohti Rodney Bay’tä. Päivä on pilvinen, sateinen ja heikkotuulinen, joten ajamme lyhyen 7 Nm matkan koneella. Lyhyellä matkalla ilmenee huomiseksi iso kasa huoltotöitä: logi ei toimi, yksi GPS ei toimi, septipumppu menee jumiin ja vedentekokone tekee merellä vielä huonompaa vettä kuin Marigot Bay’n lahden sameasta vedestä. Vähän kurja päivä, mutta huomenna kaikki korjataan ja maanantaina lähdetään kohti Martinique’a. Sehän on vähän niin kuin kotiin päin, kun siellä on euro, jolla ehkä saa ostaa hyvää ranskalaista patonkia.

Ei lähdetty maanantaina kohti Martinique’a. Vedentekokone ei edelleenkään toimi, muut viat on saatu korjattua, mutta uusia tulee. Riitan tietskari hajoaa, sitä ei edes yritetä korjata itse, sillä se kipinöi. Tiistaina Riitta huomaa että vasen silmäni on aivan verellä ja kun silmä seuraavana päivänä on yhtä pahan näköinen, menemme paikalliselle lääkäriasemalle. Sieltä neuvotaan viereiseen taloon, josta löytyy silmälääkäri. Ei vaarallista ja paranee itsestään muutamassa päivässä tai viikossa toteaa ystävällinen ja halpa lääkäri. Tätä kirjoitettaessa on silmä täysin parantunut. Ongelma vedentekokoneen kanssa pitää meidät edelleen Rodney Bay’ssä. Turhauttavaa omistaa kallis laite, jonka pitäisi tehdä vettä, ja samaan aikaan ostaa marinoista kallista vettä, joten kapistus laitetaan nyt toimimaan. Puheluita skypellä välillä Floridaan välillä Kaliforniaan, jossa on valmistajan pääpaikka. Kaikki kestää, kun tietskari pitää pakata reppuun ja sitten ajetaan jollalla välillä melkoisessa aallokossa marinan rantaan, missä päästään nettiin, jos päästään. Pikkuhiljaa alkaa vahvistua epäilys, että uusi membrani on viallinen. Valmistaja haluaa kuitenkin meidän tarkistavan laitetta jos jollakin tavalla. Lopulta tilaamme Floridasta uuden membranin, joka saapuukin jo seuraavana päivänä, mutta se jää tulliin viikonlopuksi. Maanantaina selviää, että laitetta ei saa tullista ulos, vaan pitää palkata paikallinen agentti hoitamaan asian. Luonnolisesti hänellä on maanantaina kiire päivä, joten luovutus tapahtuu huomenna. Hyvä tapa työllistää ihmisiä ja viedä toisilta rahaa. Alkuillasta on uusi membrani asennettu paikoilleen ja parin tunnin kuluttua saamme ensimmäiset litrat juomakelpoista vettä.

Päätämme viettää vielä seuraavan päivän Rodney Bay’ssä, käydä vähän kaupassa, tehdä ulosselvityksen valmiiksi torstaiaamun lähtöä varten ja antaa vedentekokoneen käydä useita tunteja yhtäjaksoisesti. Aamupäivällä saame kaikki asiat hoidettua, mutta vedentekokone ei nyt suostukaan tekemään kunnollista vettä. Arvo jonka mittarimme antaa, jää hieman hyväksytyn arvon väärälle puolelle. Enää ei edes jaksa ottaa päähän, kokeillaan huomenna merimatkan aikana uudelleen.

Anchorage in Rodney Bay



Maritime Mobile Fruit Market