Leixoes – Nazare 02.10.2011 * 13.15 UTC - 03.10.2011 * 12.00 UTC = 22h 45’/106 Nm

Todella kaunis aurinkoinen ilma. Kun lähdemme Leixoesin marinasta, käymme tervehtimässä ”Runwayta”, joka on ankkurissa marinan ulkopuolella. Nostamme isonpurjeen ylös aallonmurtajan sisällä. Lahdella on purjehduskilpailut ja joudumme väistelemään kilpaveneitä, kunnes pääsemme ulommas merelle. Saamme purjeet jotenkuten vetämään, tosin vauhti jää n. 3 solmuun. Alkumatkasta pieni delfiiniparvi  käy tervehtimässä, mutta ilmeisesti surkea vauhtimme ei saa niitä innostumaan seurastamme, ja niinpä ne katoavat yhtä nopeasti kuin ilmestyivät, saamme kuitenkin niistä pienen video-otoksen. Kalastajien verkkoja on todella paljon ja niitä välttääksemme ajamme reilusti ulos rannikosta, mutta emme silti pääse niistä täysin eroon. Yöllä koemme kauhun hetkiä, kun tutkan skaalaa vaihtaessamme huomaamme olevamme keskellä tutkan maaliviidakkoa. Yritämme tähystellä, mutta pimeässä ei näy mitään. Lopulta näemme voimakkaan lamppumme valossa verkkomerkkejä ja tulemme siihen tulokseen, että ne ovat tutkassa olevia maaleja. Kun Perkinsin voimalla pääsemme ulos ja kierrämme verkkoviidakon, saa uskollinen apurimme jatkaa työskentelyään varsinkin, kun temppuilumme aikana tuuli tyyntyy täysin. Tähtikirkkaan yön jälkeen seuraa upea auringonnousu, jossa valtameren satiininpehmeä pinta värjäytyy mitä moninaisimpiin punertaviin sävyihin.

 06.36 

Saavumme Nazareen puolen päivän maissa. Mereltä katsottuna kaupunki näyttää todella upealta. Se on korkean vuoren kupeessa, edustalla laajat hiekkarannat. Lähestyttäessä rannikkoa nousee meren pohja meitä vastaan niin kuin yleensä (ollen matalimmillaan noin 18 m), mutta saavuttaessa Nazeren lahdelle meren pohja laskee lähes 200 metriin melkein aallonmurtajan suulle asti. Marinassa meitä on vastassa vanha englantilainen merikarhu, satamakapteenin Mike.

Arriving Nazare

Meidän jälkeemme satamaan saapuu ruotsalainen ” Noa Noa” ja seuraavana päivänä amerikkalainen ”Siskawit”, molemmat naapureitamme Leixoesista. Vaikka emme aktiivisesti tee  tuttavuutta muiden purjehtijoiden kanssa, muodostuu joidenkin kanssa ystävyys ja tai yhteenkuuluvaisuuden tunne. Auttava käsi rantautuessa, yhteinen ongelma, mielenkiintoinen detalji veneessä, jotakin suomalaisuuteen viittaavaa, ruotsalaisille välillä pelkkä ”hej” ja kontakti on syntynyt. ”Ai suomalaisia vai”, on ollut hyvin harvassa. Näiden ihmisten kanssa on kiva jutella ja vaihtaa kuulumisia, kun tavataan seuraavassa satamassa.

Marina on melko kaukana kaupungista, joten fillareille on taas käyttöä. Nazaren kaupunki on jakautunut vuoren päällä olevaan yläkaupunkiin ja alhaalla rannassa olevaan alakaupunkiin. Yläkaupunkiin pääsee vuoren rinnettä pitkin nousevalla raide/köysivaunulla. Näköalat ylhäältä ovat huikeat. Mutta hienojen näköalojen toinen puoli on sitten täydellinen turistirysä rihkamakojuineen.

Näkymä yläkaupungista

Palaamme minimarketin kautta takaisin veneelle,  joka Lenskin mielestä  on hienosti parkkeerattu  aidon paikallisen haisevan kalasataman viereen, jonka ympäristössä majailee muutamia kulkukoiria. Elämys on yöllä katsella, kun alukset purkavat saaliinsa, joka saman tien paikan päällä huutokaupataan. Onneksi tästä maailmasta löytyy meille molemmille näkemistä ja kokemista.

Meillä oli tarkoitus lähteä tänä aamuna (6.9.) Ilha Berlengan saarelle. Tämänaamuinen  tuuliennuste lupasi kuitenkin n. 30 kn tuulia Ilha Berlengaan, joten päätimme siirtää lähdön lauantaiksi, jolloin  ankkurissa olo saarella on miellyttävämpää ja turvallisempaa.