Hankalan maihin pääsyn takia kirjauduimme ulos Barbudalta ainoan maissa käynin yhteydessä, sen jälkeen on 24 tuntia aikaa lähteä maasta. Seuraavana iltapäivänä lähdimme ehkä vähän haikein mielin tältä upealta ankkuripaikalta kohti St. Bartsia. Haikein mielin siksi, että tämä saari on tehnyt meihin molempiin vaikutuksen edustaen aitoa, oikeaa Karibiaa. Mutta myöskin siksi, että tiedostamme edessä olevan legin olevan todennäköisesti viimeisiä Karibian purjehduksiamme. St. Maartenilta alkaa mitä todennäköisimmin pitkä matka kotiin.
Aajatus palata kotiin tänä keväänä on talven aikana vahvistunut. Syitä on monia, ehkä päällimmäisenä halu viettää aikaa lastenlasten kanssa. Etelä-Amerikan kiertäminen, Panaman kanavan ja Tyynen meren kautta kotiin matkaaminen tuntuu liian pitkältä. Lisäksi Lenskin osalta hän tuntee elämänsä aikana kiertäneensä ja nähneensä tarpeeksi maailmaa ja sen meriä.
Barbudalta lähdettäessä saatiin hyvä myötätuuli. Upea tähtitaivas ja lähes yhdeksän solmun nopeus kiidätti meidät St. Bartsin edustalle jo yhden aikaan yöllä. Lahdella oli niin paljon veneitä ankkurissa, että emme säkkipimeässä yössä halunneet etsiä sieltä ankkuripaikkaa, joten päätimme jatkaa St. Martinille, varsinkin kun oli hyvä myötätuuli. Päätöstä puolsi myös huoli vajaatoimisesta sähköjärjestelmästä. St. Martinilla saisimme toivon mukaan heti aloitettua korjaus- ja huoltotoimet kotimatkaa varten. Vauhti yllätti meidät taas, olimme Simpson Bayn suulla saaren hollantilaisella puolella aamuyöstä vielä ihan pimeässä. Laskimme ankkurin Simpson Bayhin muiden veneiden taakse turvallisen matkan päähän aamulla klo 05.40.
Aamu-unien jälkeen lähdimme kirjautumaan sisään St. Maarteniin, joka kuuluu Hollannille. Toinen puoli saarta, St. Martin, kuuluu Ranskalle. Veneellä liikuttaessa kummallekin puolelle on kirjauduttava erikseen ulos ja sisään. Jollalla, kävellen tai autolla sen sijaan voi liikkua vapaasti puolelta toiselle. Hollantilaiset tuntuvat rahastavan lähes kaikesta, myös ankkuripaikasta joutuu maksamaan. Halusimme kuitenkin tulla nimen omaan Hollannin puolelle, koska täällä on todennäköisesti paremmat mahdollisuudet saada rikkoutunut laturin jalka korjattua, löytää tarvittavia varaosia ja saada teknistä apua, jota ehkä tarvitsemme. Sisäänkirjoitus ei kuitenkaan sinä päivänä onnistunut, koska toimiston tietokone ei toiminut. Käskivät tulla huomenna uudestaa. Toimiston ulkopuolella paistatteli päivää 3 liskoa, jotka auliisti antoivat kuvata itseään.
Ajoimme jollalla Lagoon Marinaan, jonka vieressä on suuri purjeveneiden mastojen ja rikiin erikoistunut korjausliike. Liikkeesä työskentelee talviajat meille tuttu Ville, joka kesäisin tekee Helsingissä samoja töitä. Marina sijaitsee laguunin hollantilaisessa päässä. Raja kulkee jossain laguunin puolessa välissä. Kun kävelimme mastokorjausfirmaan oli ensimmäinen vastaantulija Ville, joka heti neuvoi kenen puoleen kääntyä alternaattorin kiinnitysjalan korjauksessa. Tapasimme Villen lisäksi marinassa 2 suomalaisvenettä, joista toisen, Clipper Nitehawkin, olimme nähneet viime vuonna Martiniquella ja toisen, Susannen, viimeksi vähän aikaa sitten Les Saintsilla. Myöhemmin saimme VHF:llä yhteyden myös Draconis II:een ja Snoopyyn, jotka molemmat olivat Marigot Bayssa Ranskan puolella.
Koska tulimme Sint Maartenille viikonloppuna, pääsimme vasta maanantaina selvittämään teknisiä korjausasioita.
Simpson Bay, St. Maarten |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti