Den Helder 26.8. - 31.8.2010

Den Helderissä on koettu tämän reissun surkeimmat säät. Jo saapuminen tuulessa ja rankkasateessa antoi esimakua tulevasta. Varsinainen huipennus oli sunnuntai 29.8. Koko päivän kova tuuli ja suunnilleen vaakatasossa tuleva vesisade ei hirveästi houkutellut ulkoiluun. Silti uhkarohkeasti poljettiin 1,5 km Hollannin laivaston merimuseoon ja päästiin juuri ja juuri suojaan ennen rajua vesiryöppyä. Museo oli tosi hieno ja mielenkiintoinen. Siellä vierähti n. 3 t. Samana iltana tuuli yltyi n. 20-22 m:iin/s. Aallokko ja maininki heiluttivat veneitä ja laitureita,  yöllä piti laittaa lisää köysiä pitämään vene paikoillaan.

Grey Hound vauhdissa

Perjantai-iltana saatiin seurata todella mielenkiintoista ohjelmaa. Täällä oli  viikonloppuna isot pujehduskilpailut, joiden startti oli täältä Den Helderistä. Meidän kyljessä oli edellisen yön  kilpavene, jonka kyljessä oli "Grey Hound" kuva. He kertoivat, että olivat edellisenä vuonna voittaneet ko. kisan. Oli tietysti kovat halut uusia voitto tänäkin vuonna. Katsottiin lähtö ja todettiin, että startti oli  ainakin loistava.Starttiin liittyi aika lailla myös dramatiikkaa, sillä 2 venettä törmäsivät yhteen. Toisen kylkeen tuli melkoinen reikä ja molempien  kilpailu päättyi siihen. 

Täällä ollessa ollaan myös saatu hankituksi jokaisen purjehtijan välttämyystarvikkeet eli kokoontaitettavat polkupyörät. Ei tarvitse enää norkoilla lainapyöriä. Säätietojen mukaan huomenna pitäisi tuulen ja sateen hellittää, joten toivorikkaina ollaan suunniteltu matkan jatkamista huomenna. Toivottavasti ennusteet pitävät paikkansa.

<> 

Tähän yritettiin loudata videota purjehduskilpailuista, mutta tuloksena oli vain alla näkyvät "kirosanat", joita en saa millään pois. Sorry.

<><><><><><>

Yksi kaveri kilpaveneen miehistöstä kiipesi niiden veneen mastoon ja otti sieltä kuvia. Meidän vene on lähinnä laituria ja kilpavene sen kyljessä.

Delfzijl - Den Helder 25. - 26.8.2010, 121,3 Nm

Kiertolaisveri näyttää meissä vahvistuvan, kun taas teki mieli vaihtaa paikkaa. Pähkäiltiin tuuli- ja vuorovesikarttojen kanssa koko aamupäivä. Riitta on expertti löytämään oikeat asiat netistä. Riitan aikaisempi, jopa vastenmielinen suhtautuminen koko tähän projektiin, on muuttunut täysin, nyt tätä tehdään yhdessä, asia jota arvostan suunnattomasti.
Oli päätettävä lähdetäänkö nyt vai yöllä seuraavn laskuveden alussa. Lähdetään nyt (16.35). Kova vastatuuli ja aallokko ottaa meidät vastaan satamakanavan jälkeen jokisuistossa. Kasvavassa terävässä aallokossa ja vastatuulessa vauhti katoaa lähes kokonaan. Kuitenkin tulee jokimatkan keskinopeudeksi hieman yli 8 Kn myötävirran ansiosta. Sama tahti jatkuu merellä, kunnes tuuli yöllä tyyntyy ja rupea kääntymään. Aamuyöstä se on täysin myötäinen ja rupeaa kiihtymään yöllä VHF:ästä kuulemamme "gale warning" lukemiin. Ennusteiden mukaan tuulien piti yltyä vasta seuraavana iltana.Yöllä vastaan tuleva alus rupesi tarkastelemaan voimakkaalla valolla meitä. Kohta kuuluikin VHF:stä "Netherland Coast Guard" ja alkoi hollantilainen ristikuulustelu, joka pian muuttui mukavaksi rupatteluksi ja kohteliaisuuksien vaihtamiseksi. Ihan positiivista, että joku on purjehtijoista kiinnostunut. Loppu yö ja aamu sujui 12 m/s myötätuulessa ja kasvavassa aallokossa, joka maininki mukaan lukien lähenteli 3 m. Konetta päällä pitämällä selviää meidän vanha autopilotti jotenkuten tällaisestakin kelistä. Vauhtijuhlan latisti täydellisesti lyhyt kanava matka Den Helderiin: vastatuuli, vasta-aallokko, vastavirta ja rankkasade satamaan asti. Nyt roikkuu märkiä rättejä joka naulassa, itsensäkin vois sinne sekaan ripustaa.

Delfzijl

Tässä vaikeanimisessä satamakaupungissa vierähti 2 päivää, joista toinen eli 24.8. sattui olemaan meidän 41. hääpäivä. Telakka-alueen ulkopuolelta löytyi ihan kiva hollantilainen pikkukaupunki, jonka keskellä kohosi iso tuulimylly. Kaupunki oli täynnä kaikenlaisia kauppoja. Erityisesti sekalaiset rihkamakaupat, joista sai mitä tahansa tosi halvalla, olivat suosittuja. Mekin tehtiin edullisia ostoksia, ostettiin esim. perinteinen munakello. Hollantilaiset tuntuvat olevan varsin järjestystä ja määräyksiä noudattavaa porukkaa. Saimme veneelle vieraiksi 2 tullivirkamiestä, jotka halusivat nähdä sekä veneen että meidän paperit ja kyselivät minne oltiin menossa ja miksi. Rupattelu käytiin ihan ystävällisessä hengessä eivätkä he ruvenneet sen kummemmin penkomaan venettä, vaikka sekin toimen kuvaan kuulemma voi kuulua. Vähän ihmetytti, että tähän mennessä käydyissä maissa (Ruotsi, Tanska, Saksa)  kukaan ei ole kysellyt meiltä yhtään mitään.

Hääpäiväateria nautittiin Kapteenin pöydäss itsensä kapteenin valmistamana.

.

Cuxhaven - Delfzijl, Hollanti 22. - 23.8.2010

Epäedulliset tuulet pitivät meidät Cuxhavenissa 5 päivää. Yhteensä 11 päivää Saksassa rupesi tuntumaan jo yligermaaniselta, lauantaina osallistuttiin jopa satamassa järjestettyyn Hafenfestiin bratwursteineen ja oluttelttoineen. Päästiin viimein lähtemään Cuxhavenista eteenpäin sunnuntaina 22.8. klo 14.05., kun naapureina olleet hollantilaiset suosittelivat Delfzijliä, jonne olisi puolta lyhyempi matka kuin Den Helderiin, joka oli meidän suunnitelma. Kun seuraavana yönä oli ennusteiden mukaan heikko vastatuuli, päätimme lähteä Holskujen perään varautuen pitkään koneella ajoon, jotta ennättäisimme aamuyöksi Ems-joen suulle. Siellä vastatuulet taas kovenisivat. Lähdettyämme satamasta  meidät kasteli  kunnon ukkoskuuro. Yö puskettiin vastatuulessa ja 1,5 -metrisessä aallokossa Perkinsillä. Meidän veneessä ei sanota perkeleen Perkins, vaan perfekt prima Perkins. Se tekee työnsä todella ensiluokkaisesti. 3 tunnin jokimatka kiihtyvässä vastartuulessa (vastatuulet kääntyvät ilmeisesti aina meidän veneen keulan mukaan), vesisateen ja suttuisen sään heikentäessä näkyvyyttä oli valvotun yön jälkeen todella puuduttava. Riitta kyllä päästi mut yöllä pariksi tunniksi torkuille. Vihdoin tultiin aamulla kapeaa kanavaa pitkin keskellä telakka-aluetta olevaan Delfzijlin vierasvenesatamaan. Ajoitus oli todella loistava, sillä joella oli 4 solmun myötävirta ja päästyämme laituriin alkoi todella tuulla (n. 20 m/s). Onneksi on köydet kiinni.   

Cuxhaven

Ollaan juututtu Cuxhaveniin odottelemaan tuulen kääntymistä. 14 m/s puhaltava vastatuuli ei oikein houkuttele. Olisi päästävä seuraavalla legillä jonnekin Hollannin puolelle. Ollaan käytetty hyväksi sataman vapaasti tarjoamia polkupyöriä. Ne on kyllä kaikki tosi vanhoja ritsoja, mutta kyllä niillä matka taittuu paremmin kuin jalkaisin. Tänään kävin dyyneillä ja kävelin laskuveden aikaan pitkin merenpohjaa pitkälle "ulapalle". Täysin uusi elämys vuoroveteen tottumattomalle. Lenski jäi veneelle tekemään huoltohommia.

Pohjanmeri

Maanantaiaamuna 16.8. lähtö Rendsburgista venyi bunkrauksen takia puolille päiville. Kova ukkoskuuro kasteli meidät, joten päädyttiin vastapäisen venekerhon laituriin kuivattelemaan läpimärkää oloa. Tunnin kuluttua jatketiin matkaa kanavalle. Jatkettiin hyvässä säässä Brunsbütteliin, johon saavuttiin juuri, kun pienveneiden kanava-ajo auringon laskun takia päättyi. Änkeydyttiin pieneen odotussatamaan, jossa taas kerran veneilijöiden sopu teki tilaa. Tiistaiaamuna 17.8. aikainen herätys ja suoraan slussiin, jossa tällä kertaa oli autuaasti tilaa. Slussista ulos ja peilityynelle pohjanmerelle, jossa suurta ja pientä laivaa edessä ja takana. Vuosaarestakin tuttu hiekkaimuri. Cuxhaveniin saavuimme 11.00 ja taas kerran aliarvioin virran kääntyessämme aisapaikkaan, pieni naarmu lisää Chenoan paapurin kylkeen. Milloinkohan opin käsittelemään venettäni, jolle olen niin paljon aikaa ja vaivaa uhrannut. Häpeä satamaruorimiehelle, joka sentään on ohjannut 260 t. painavaa lentsikkaa, puhumattakaan 1030 ft pitkää 97 tuhannen DW tonnin supertankkeria. Nyt narut on kiinni, vettä sataa ja tuulee. Täällä ollaan vissiin muutama päivä ja odotellaan sopivaa keliä. 130 vuotta yhteisikää (vaikka välistä tuntuu kuin se olis kaikki mun) tekee sen, että paineita ei ole. Otetaan iisisti, mennään silloin kun on meille sopivaa.

Kielin kanavassa

Sulussa kiinnityttiin saksalaisen purjeveneen kylkeen, jolloin syntyi pientä häslinkiä, kun ei saatu köysiä heti kunnolla kiinni. Mutta lopulta kaikki sujui ihan tyydyttävästi. Kanavassa ajelu oli jo tuttua koneella köröttelyä viime vuodelta, mikä hetätti tänäkin kesänä Lenskille muistoja vanhoilta merimiesajoilta. Sääkin oli ihan kohtuullinen. Päätettiin jäädä yöksi Rendsburgiin viime vuoden tapaan. Rantauduttiin ensin tankkauslaiturin päähän, josta topakka Hafenmeisterin ajoi meidät pois. Onneksi löydettiin laiturin päästä tarpeeksi leveä paikka, johon mahduttiin hyvin. Oli tarkoitus olla vain yksi yö, mutta Pohjanmerellä vallitsevat kovat ja epäedulliset tuulet pidensivät oleskeluamme Rendsburgissa 3:een päivään. Satamasta sai lainata polkupyöriä ja käytettiin tilaisuutta hyväksemme ja ajettiin lähimpään supermarkettiin. Paikka oli meille tuttu jo viime vuodelta. Onneksi edistystä oli tapahtunut siinä suhteessa, että nyt sai maksaa Visalla eikä tarvinnut hikihatussa ajaa pankkiautomaatille hakemaan käteistä. Totesimme kuitenkin, että ruoka (ja juoma) Saksassa on huomattavasti halvempaa kuin Suomessa. Ostettiin kärry täyteen ruokaa, viinejä yms. ja lasku oli alle 70 €. Pidettiin pyörät vielä kauppareissun jälkeenkin ja katseltiin vähän ympäristöä. Päädyttiin lopulta kaupungin toiselle puolelle isoon kauppakeskukseen, jossa tehtiin vähän elektroniikkaostoksia.

Kiel 11.8. - 13.8.2010

Kielissä vietettiin 2 päivää. Käytiin venetarvikekaupassa, jonka ystävällinen myyjä neuvoi meidät nestekaasuspesialistin luo. Koko muu Eurooppa käyttää erilaista kaasusysteemiä kuin Suomi, joten oli hankittava tarvittavat tilbehörit eurooppalaiseen systeemiin. Seuraavana aamuna soitettiin Kiel-Radioon. Lenski halusi selvittää niiden tarjoamat Internet-palvelut SSB-radioon (HF) kytkettynä. Asianomainen Internet-guru oli tietysti lomalla, joten asia siirrettiin tulevaisuuteen ja päätettiin jatkaa matkaa. Lähdettiin Holtenau-sulkuun odottamaan Kielin kanavaan pääsyä.

Bornholm - Kiel 10. - 11.8.2010

Lähdettiin Haslesta aamulla klo 7.45. Oma kirjoittaminen blogiin on jäänyt ajanpuutteen vuoksi. Borstöstä saamani 100% kesäflunssa on tehnyt olon tosi kurjaksi. Jatkuva väsymys yhdistettynä kurjaan oloon on hidastanut matkan edistymistä huomattavasti, ei jaksa valvoa kuin 1,5 vuorokautta. Kielissä joka tapauks ollaan. Hasle, joka valittiin noin vaan, oli ihan hyvä satama, kala sellainen, josta satiin hyvää kampelaa. Super sympaattiseen tanskalaispariskuntaan naapuriveneestä oli helppo ystävystyä, kun selvisi että mies oli SAS:n MD 80 -kippari ja ent. tanskan ilmavoimien F-16 pilotti, joka sen lisäksi oli juuri ostanut tähtimoottori Fairchildin vuodelta 1947, kaiken tämän lisäksi itse rakentanut tosi hienon 42 jalkasen veneensä. Tosi hieno purjehdussää saatteli meidät matkaan, tuuli oikeasta suunnasta 6-8 m/s, lähes tyyni meri, 23 t. kulki 5-7 kn Fehmarnin pohjoiskärkeen, jossa tuuli tyntyi, genua sisään, kone käyntiin ja minä torkuille. Tunnin kuluttua Riitta oli löytänyt vastatuulen, joka voimistui ja matalassa vedess kasvatti terävän 1,5 m aallokon. 8m/s tuuli ja vasta-aallokko teki krysisstä erittäin hankalan. Vauhti pysähtyi aallokkoon ja autopilotti tästä hermostui, niin myös minä. Väsymys, kurja olo ja viellä oikein kunnon vesisade yhdistettynä siihen, että keula on jatkuvasti veden alla ja kajuutan toinen kansiluukku vuotaa. Kone käyntiin ja kohti Kieliä, jonne piti saapua jo 09.30. Todellinen sapumisaika oli 14,25. Tämä taitaa olla sitä purjehtimista. Omalta osalta mulla on paljonkin kirjoitettavaa ja teen sen heti kun aika antaa myöden, nyt huoltamaan Perkinsiä.

Alkumatkasta vedettiin uistinta veneen perässä ja yllättäen siihen tarttui kala. Valitettavasti se oli kuitenkin syömäkelvoton nokkahauki, joita meillä on ollut onni saada aikaisemminkin (muuta saalista ei juuri ole tullutkaan).

Hasle 7. - 10.8.2010

Haslessa vierähti 3 päivää. Oli kova tuuli ja satoi aina välillä, suoraan sanottuna aika ikävä sää. Kateellisena kuultiin terveisiä Suomesta, missä kesäiset helteet jatkuivat entisellään. Saatiin venenaapuriksi tanskalainen SAS-pilotti vaimoineen. Olivat tosi sympaattisia ja tietysti Lenskillä ja exkolleegalla riitti juttua.

Visby - Bornholm 5. - 7.8.2010

Lähdettiin Visbystä 5.8. klo 14.00. Lämmin ilma. Leppoisaa purjehdusta itätuulessa. Päästiin purjeilla tosi hienosti n. 5-6 solmun vauhtia seuraavaan aamupäivään asti, jolloin tuuli tyyntyi sen verran, että Perkins (moottori) sai auttaa lähes koko loppumatkan. Matkalla nähtiin upea auringonlasku. Seuraavana päivänä rupesi hiljakseen satamaan. Tultiin Bornholmin koilliskolkassa sijaitsevaan Allingeen aamulla klo 04.15 ja päästiin vihdoin nukkumaan. Aamulla 8 maissa oli tyly herätys. Meidän laituripaikka oli varattu jollekin muulle, joten ei auttanut muu kuin siirtyä alta pois. Satama oli niin ahdas, että meille ei löytynyt hyvää paikkaa, joten päätettiin jatkaa matkaa. Merellä oli noussut melkoinen aallokko, jonka läpi rymisteltiin saaren länsipuolelle, missä oli paljon rauhallisempaa. Päädyttiin Hasle-nimiseen kalasatamaan.

Ruusujen kaupunki entisellään.

Lähdettiin Borstöstä 2.8. klo 14.00 ja tultiin Visbyhyn 4.8. klo 5.55 aamulla.

Purjehdus

Pitkällisten, osittain myös säätilasta johtuen melko hikisten valmistelujen jälkeen päästiin vihdoin lähtemään Sarvastosta sunnuntai-iltana 25.7.2010 klo 19.44. Alkumatkasta melko navakka itätuulu, joten päästiin kerrankin purjehtimaan myötätuulessa. Tuuli tyyntyi kuitenkin jossain vaiheessa ja oli pakko jatkaa konevoimin. Tultiin Kasnäsiin maanantaina 26.7. klo 14.20.

Saatiin mukavaa miehistötäydennystä , kun Miima, Lauri (6 v.), Tuomas (2,5 v. ) Lotta ja Vikke-kilpikonna astuivat laivaan. Jatkettiin matkaa Borstöseen, jonne tultiin iltakymmeneltä.

Borstössä nautittiin saaren ihanuudesta; uitiin, soudeltiin, ongittiin laiturilta pikkukaloja ja kierrettiin luontopolku. Oma juttunsa oli tietysti valvoa, ettei pikkupojille tapahtunut mitään veneessä tai metsässä (Lauri pongasi yhden kyyn luontopolulla).

Venevieraat vietiin takaisin Kasnäsiin torstaina 29.7. Vene tuntui sen jälkeen tosi tyhjältä ja hiljaiselta.

Borstössä saatiin myös olla mukana Mussen 75-vuotisjuhlissa lauantaina 31.7.